Hieman yli kaks viikkoa on nyt leikkauksesta ja jalka tuntuu yllättävän hyvälle. Siis odotin paljon pahempaa, mut on vaan taottava takaraivoon, että malttia malttia. Polven taipuma ei vielä kuntopyöräilyä salli, mutta ei auta ku väännellä vaan pikku hiljaa. 

Pää on aika jumissa kyllä, jos rehellisesti puhutaan. Koko syksyn on odottanu ja suunnitellu tulevaa laskukautta, sekunnissa kaikki se olikin sitten turhaa. No kai tämä on nyt otettava mahdollisuutena matkustaa jonnekin, missä ei voi laskea. Pakko kuitenkin päästävä johonkin pois hetkeksi ja ladata akut kevääseen. 

Ensi viikolla on eka lekurin tsekkaus ja fysioterapia. Siellä varmaan tulee tuomiota et onko tullu laiminlyötyä kuntouttamista vai mitä on tullu tehtyä. Nyt lentojen bookkaus ja tsekkien jälkeen "Hasta la Vista Suomi ja kylmä".